Iso askel blondille, pieni askel ihmiskunnalle

Pari päivää sitten päätin lopettaa prepaid-kännykkäliittymällä kikkailun ja ottaa ranskalaisen puhelupaketin eli forfait'n. Otin Orangen prepaid-liittymän vuonna 2002 tultuani tänne hotelliin kesätöihin (ennen kohtalokasta Kultaan retkahtamista ;) ) ja siitä asti miulla on ollut sama prepaid ja sama numero. Kännykän olen ehtinyt vaihtaa vain kerran ja ostin sen tietty Suomesta ainoan & rakkaan Velipojan liikkeestä. Prepaid-hinnat ovat kuitenkin aika kalliita ja miulla meni hermot ainaiseen lataamiseen. Aina kun piti soittaa jollekin takaisin tai tekstata, niin miulla oli kortti tyhjänä.

Päätin jatkaa Orangen asiakkaana, vaikka heillä onkin aika tyly politiikka: vanhoja asiakkaita ei paljon hemmotella, tosin miehän olinkin vain kälyinen prepaid-asiakas eli en kovinkaan kiinnostava pikkulatauksineni. Kyseisen operaattorin nettisivuilta löysin juuriitselleni sopivan paketin, jonka hinta ei kuukaudessa paljoa kukkaroa kevennä. Kaiken lisäksi netistä tilatessa pakettiin sai 3 euron kuukausialennuksen valitsemani 24 kk:n sopimuksen ajaksi. Yritin vaihtaa suoraan prepaid-asiakkaasta sopimusasiakkaaksi, jotta olisin voinut säilyttää vanhan numeroni, mutta silloin en olisi saanut mitään alennusta. Kulta soitti Orangelle, jonka call center on delokalisoitu jonnekin huitsin Pohjois-Afrikkaan ja joutui itse kertomaan arvon asiakaspalvelijalle heidän hinnastostaan sun muista, kun puhelimen toisessa päässä ei a) ymmärretty / haluttu ymmärtää ja b) tiedetty mitään saman operaattorin nettisivujen tarjouksista jne. Joka tapauksessa tuli selväksi, että vanhaa asiakasta ei suosita mitenkään, vaikka Orangelta kyllä soittivat miulle kaksi kertaa perään ja yrittivät tarjota yhtä kuukautta ilmaiseksi. Se olisi kuitenkain ollut vain puolet nettitarjouksen tuomasta säästöstä ja kun tässä pian ollaan vyötä kiristämässä ihan tosissaan, niin tarkoitus oli tarttua parhaimpaan mahdolliseen tarjoukseen. Muitakin operaattoreita veratilin, mutta silti Orangen tarjous oli edullisin.

Kaiken lisäksi sain eurolla Aikas hienon puhelimen! Velipoikakin oli jo ehtinyt kehua Nokian E71:ä ja sellainen miulle nyt sitten tulee.



Onhan siinä vähän liikaa turhia ominaisuuksia miun vaatimattomaan käyttöön, mutta kiva tuolla on twiitata. :)

Tämä päätös oli miulle suuri asia. Älkääkä naurako! Nyt tunnen itseni entistä enmmän tämän maan asukkaaksi enkä vain kahden maan välillä haahuilijaksi. On miulla edelleen Kolumbuksen liittymä, mutta se on vain Suomen reissuja varten, kun noitten ranskalaisten liittymien käyttö maksaa niin paljon ulkomailla. (Vanha prepaid toimii edelleen eli siihen voi miulle soittaa ennen kuin saan kaikille läheisilleni ilmoitettua uuden numeron.)

Veden paikka on uima-altaassa tai pastis-lasissa

Eteläranskalainen on sitten erikoinen olento ja sade sen yksi pahimmista vihollisista. Kun sataa, alkaa eteläranskalainen heti valittaa, kuinka sää on ankea ja toivottavasti sade pian loppuu ja aurinko tulee taas esiin. Pahimmin sateesta masentuvat ovat kuin maansa myyneitä eivätkä haluaisi muuta kuin maata vällyjen alla ja hautoa mustia murheita.

Mutta auta armias, jos joku muualta tullut saati sitten ulkomaalainen uskaltaa sateesta valittaa! Silloin eteläranskalainen puolustautuu kuin pahemmastikin ärsytetty skorpioni ja alkaa paasaamaan kuivuudesta ja kuinka sadetta on odotettu jo kuukausia! Viini ja aprikoosipuut uhkaavat kuivua niille sijoilleen, jos ei taivaat aukene useammin.

Eteläranskalaistunut ulkosuomalainenkin tunnustaa käyttäytyvänsä yhtä erikoisesti.

Mikään ei ole ikuista

Eikä todellakaan loma! Se meni taas niin että hujahti. Neljä kuukautta ihmisen elämästä on loppujen lopuksi vain yksi pieni poron kusema. Ja nyt on edessä taas puolet pidempi sellainen eli sesonki. *huoh*

Työmotivaatiota lisää tänä vuonna kummasti pari päivää sitten allekirjoittamamme asuntolainasopimus. Seuraavat 25 vuotta kannamme kiltisti rahaa CIC-nimiseen pankkiin, jota ei voi kyllä haukkua, sillä saimme niin hyvän tarjouksen. Nyt on siis rahoitus kunnossa ja tontin ostopaperitkin on allekirjoitettu, mutta se iänikuinen rakennuslupa meiltä vielä puuttuu. Talon piirrustukset ovat kuitenkin jo ulkopuolelta viimeistellyt ja täytyy sanoa, että siitä tulee hieno! :) Sain nimittäin tahtoni läpi aika monessakin asiassa, ja taloon tulee mm. paaaaljon isoja ikkunoita ja korkeakattoinen olohuone-ruokailuhuone.

Ekotaloksi taloa tosin voi enää kutsua vain erinomaisen eristyksen ja tuplaikkunoiden puolesta. Monenkirjavista syistä jouduimme tekemään kompromissejä, joiden takia emme esim. voi hakea matalaenergia-sertifikaattia. Mutta kerron näistä myöhemmin paremmalla ajalla.

Kevät on vihdoin tullut ja on vaikea uskoa, että vain pari viikkoa sitten täällä oli 40 cm lunta! Kulunut talvi oli kamala. Vaikka olenkin suomalainen, niin lumi ja kylmyys Provencessa ei kuulkaa paljon naurata.