No, huh huh, yli kaksi kuukautta on mennyt edellisestä blogikirjoituksesta! Järkyttävää suoraan sanottuna. Aika kuluu niin äkkiä, ettei kerkiä sanoa sitä kissaa eikä mitään muutakaan. Ja täytyy miun kyllä tunnustaakin, että ei ole oikein ollut intoa kirjoittaa ja jakaa mitään. Sanotaanko näin, että siipi on ollut maassa, mutta ei siitä sen enempää.
Ja näin Blogistaniaan paluun kunniaksi ilmoitan tämän blogin muuttuvan teemaltaan ainakin hetkeksi (vuosi?) ekorakennusblogiksi. Monet FB-ystäväni tietävätkin jo, että myö Kullan kanssa ollaan päätetty alkaa rakentaa taloa. Projekti aiktauluineen jne. oli vielä parisen viikkoa sitten vielä hyvin epämääräinen, mutta tiettyjen olosuhteiden pakottamina meijän piti ruveta pistämään vauhtia rattaisiin. Vielä ollaan kuitenkin ihan alkuvaiheessa, mutta toissapäivänä posti toi kauan odottamamme maanmittaajan suolaisen laskun ja maksusekki lähti samantien postiin. Nyt voimme siis sanoa, että ensimmäinen askel on otettu ja ensimmäinen rakennusprojektiin liittyvä maksu suoritettu eikä paluuta enääole. :)
Seuraava vaihe on rakennusluvan anominen sekä lainan ruinaaminen. Tontti meijän pitäisi nimittäin ostaa omiin nimiimme ennen vuoden vaihdetta, joten sitä ennen on nuo em. asiat oltava plakkarissa. Koitan olla kylmänviileä vaikka stressi ja huoli sisälläni jylläävätkin. Talon piirustuksista ei ole nimittäin vielä mitään tietoa kuten ei budjetistakaan, mutta asioillahan on kuulemma aina tapana järjestyä, vai miten se meni...
Arvaa, kuka on ollut hieman huolissaan, kun postaus, jonka poistit, oli niin synkkä, että ihan pelotti. Fifi tiesi kertoa, ettei mitään dramaattista ole tapahtunut kuitenkaan. Loistavaa!
VastaaPoistaEiköhän vaan kaikki järjesty ja talo aikanaaan valmistu, Ranskassakin(byrokratian ja turhan paperityön tyyssijassa). Onnea ja viitsimistä! Syd. terk. täält.Suom.
samaa ihmettelin minäkin kuin fifin maman, joten kiva, kun kerroit taas kuulumisistasi! olen seurannut talon rakennus -projektia sisareni kautta, jonka talo valmistui viime kesänä, mutta nyt projekti jatkuu pihalla ja autotallissa, joten jännä kuulla, kuinka ekorakennus sujuu siellä ranskassa. kylmänviileys kannattaa, sillä eivät ne asiat stressaamisesta parane ja varmasti järjestyvät ajallaan. tiedän tosin, että käytännössä on vaikea olla stressaamatta, kun on näinkin isoista jutuista kyse. paljon tsemppiä siis!!!
VastaaPoistaOn toki, minä!! (Tarkoittaako tämä nyt sitä, että on Gingerinkin aika ottaa näppis hikiseen käteen ja katkaista blogihiljaisuus..? ....eh, vedän vielä hetken lonkkaa....)
VastaaPoistaOnnea projektille; seuraan mielenkiinnolla!
Olen vasta hetken seurannut blogiasi ja kuulostaa kivalta seurata teidän ekorakennusprojektia. Itse haluaisin myös joskus rakentaa ekotalon... Jään mielenkiinnolla odottamaan ekotalonne rakentumista. :)
VastaaPoistaIHANAA kuulla sinun kuulumisiasi, vaikka ne olisivatkin hieman huolen peittämiä. kenellä tahansa menisi vähän pupu pöksyyn talon rakennusta ajatellessa, luulen ma.
VastaaPoistatoivotan parasta urakalle ja luen meilelläni projektin edistymisestä!
Fifin maman - Kiitos tsempistä, varaäiti! :) Se poistamani postaus oli todellakin liian synkkä - anteeksi turha huolestuttaminen! Välillä vain ei fyysinen eikä henkinen potku riitä. Nyt on kuitenkin taas tavoitetta kerrakseen ja sen voimalla porskutetaan, vaikka välillä saattaa mennä hermot. Paljon lämpimiä terkkuja Varsinais-Suomeen! :)
VastaaPoistaJuanita - Kiitos, eiköhän kaikki todellakin lutviudu. Suomalaisella sisulla. Sitä paitsi oma sauna ja pari suomalaista koivua pihalla on sellanen kiihoke, että sen avulla emnnään täällä läpi vaikka harmaan kiven! Lämpimiä terkkuja Epsanjaan! :)
Ginger - Uskollinen blogiystäväni - näppis laulamaan vaan! :)Laitan kuvia pian tyhjästä tontista.
Catherina - Hauska tutustua! :)Tarkoitukseni on raportoida tänne kaikki talonrakennuksen vaiheet, joten jää seurailemaan vain. :)
Airelle - Kiitos tsempistä siullekin! Millos tavataan?
Haluan vain sanoa, etta tsemppia sulle dear! Aina ei ole elama helppoa mutta toivon, etta pidat kuitenkin periatteen tasolla taalla Ranskassa asumisesta eli etta tummat savyt ei johdu siita. Onhan taalla nyt sun koti. Ma viihdyn taalla tosi hyvin. Kun meen Suomeen, tuntuu etta olisin jotenkin erkaantumassa. Toivon, etta postailet jatkossakin - koska en voi tulla teille kylaan, "kayn visiitilla" nain blogin kautta. Tunnut niin kivalta ihmiselta, etta "luonasi" on mukava kayda ja seurata elamaanne suomalais-ranskalaisessa suhteessa - kuten mekin! Du courage ma belle!
VastaaPoistaTäällä ollaan ja odotellaan. Voi miten jännittävä projekti! Kutsua sitten talkoisiin tätäkin kautta niin otetaan tilauslento sinne joukolla :)
VastaaPoistaIhanaa että sinäkin palailet linjoille :)
VastaaPoistaEi se vuosi ja risat eikä se stressi ja muut. Pidä vain katse koivuissa ja saunassa ja hyvää tulee!
VastaaPoistaTsemppiä taloprojektiin! Meillä vanhan talon remontti käynnissä. Uutta rakentaessa saattaa päästä jopa helpommalla...
VastaaPoistaMukavaa syksyn jatkoa toivottavat Mari ja Veli-Matti
Hyvältä kuulostaa! Kyllä ekotalonrakennus ainakin meitä kiinnostaa :D Ja muutenkin kuulumiset tietenkin! Aurinkoista syksyä!
VastaaPoistaTäällä luetaan ja mielenkiinnolla odotellaan talo-projektin kuulumisia ja edistymistä! :-D
VastaaPoistaMoro Pupuce,
VastaaPoistaEnsinnäkin, onnea taloprojektiin!
Ja toiseksi,tää tulee nyt "pikkusen" viiveellä, mutta pakko oli tulla kertomaan:
Seikkailin blogini vanhoissa jutuissa ja törmäsin maailman kivoimpaan kommenttiin vuodelta 2006, jota en ole silloin aikanaa huomannut (laitan sen tähän alle "jos" vaikka et sitä enää itse muista), siis KIITOS ihanasta kommentista joka pelasti päiväni parin vuoden viiveellä! Ja samat sanat tosta livenä ihanuudesta - etsin sut käsiini jos pyörin joskus siellä suunnalla niin aletaan kavereiksi :)
Pupuce kirjoitti...
"Tää on paras blogi ikinä! Parasta mahdollista luettavaa, KIITOS TYTTÖ! Löysin siut eilen ja nyt olen vedet silmissä hekotellut täällä tämän aamun lukiessani näitä arkistoja!
I would love to be your friend.... :) Sie oot varmasti ihana ihminen ihan livenäkin!"
Susu - Kiitos, hon! Mie alan nyt olla sopeutunut elämään täällä ja varsinkin ajatukseen siitä, että tänne jään ehkä koko loppuelämäkseni. Ihan kuten siustakin Suomi tuntee nykyisin jotenkin niin vieraalle monessa asiassa ja ajatus palaamisesta asumaan sinne on nyt vieras. Ranskalais-suomalainen avioliitto toimii hyvin vaikka en ajattelekaan sitä enää kaksikulttuurisesta vinkkelistä - Kulta ja mie kuulutaan yhteen ja ollaan niin samanlaisia monella tasolla. Toivottavasti tavataan pian, Susu! Voi hyvin. :)
VastaaPoistaAnni - Talkooapu oiskin ihanaa! :)
Stazzy - Mukavaa olla kaivattu! :)
Jonna - Siepä sen sanoit - pitää vain ajatella sitkeesti sitä saunaa ja niitä koivuja! =D
Mari - Hei, ihana kuulla siusta! Myökin oltais voitu rempata vanhaa, mutta kuten sanoit uuden rakentaminen on ehkä helpompaa ja meijän tapauksessa se on halvempaakin huomattavasti. Voikaa hyvin ja iloista syksyä teille! Haleja!
Manana - Aurinkoista syksyä Alsaceen myös! :)
Rina - Säännöllistä raportointia on luvassa nyt, kun projekti on lähtenyt edistymään! Halauksia!
Tyttö - Kiitos - onnea tarvitaankin ja paljon! :)
Voi, onko siitä kommentista jo niin pitkä aika?!? Apua! Kiva kuulla, että se ilahdutti. Joka sana on vilpitön ja oon yhä samaa mieltä kaikesta. :) toivottavasti joku päivä tavataan! Voi hyvin, Tyttö! Saat lämpimän voimahalin!