Ei pitäisi maalata piruja seinille, mutta eilen mie sen tein. Tämä 2012 taitaa olla nyt se kamala kriisivuosi, jota tässä on pelätty jo pidemmän aikaa. Viisi kuukautta tätä vuotta takana, joista kaksi ja puoli sesonkia. Yhtä tuskaa kaikki. Sesonkia jäljellä 5 kuukautta. Toivon - anteeksi! - rukoilen, että kaikki lopulta järjestyy parhain päin. Sillä ei tämä ole ihmisen elämää tällainen.
Joulukuinen nollauslomamatka jomottaa jo liian pahasti takaraivossa. Kunpa sinne asti päästäisiin...Onneksi tuli kesä ja lämmin vihdoin. Päivät olen kotonani piilossa pahaa maailmaa ja suunnittelen ja askartelen ja järjestelen. Illalla Kulta kertoo päivän käänteet ja henkilökunnan uudet viiraukset.
Fifi haastoi kertomaan, mitä suomalaista meillä on kotona. Ja sitähän on! Aloitin jo kuvaamisen ja postaus tulee, kunhan saan valmiiksi. Ihana Minttu haastoi myös. Kiitos! <3 Vastaan tähänkin paremmin heti, kun joku ei ole nykimässä työpuseron hihaa.